Annastinalinden's Blog

Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Vai kenties yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa?

Seuraavat muutamat valokuvat ihmeteltäväksi napsin kuukaudenvaihteen Saksan NRW/Nordrhein-Westphalenin lyhyeltä matkaltani.

Edellisessä artikkelissahan kerroin Duesseldorffista enemmän, joten nyt julkaisen vain totiset valokuvat.

Valokuvaajaa eikä kuvauskohdetta minusta saa, mutta periksi en anna.

Kuvan jokilaivarahtarit näyttävät korkealta katsottuna tulitikuilta, vai mitä?

Hallintorakennus kuin avaruusasema?

Alimmaisen kuvan, jossa on mustat reunat napsasin sillan alta.

Vauraassa Duesseldorffissa ja sen ulkopuolella on mustin kiiltävin liuskekivin päällystettyjä talon seiniä ja kattoja. Minä, kun ennen olen vain pärekattoihin törmännyt.

Matkani oli erinomaisen onnistunut. Turvatarkastukset molemmissa päissä sujuivat asiallisesti ja parin tunnin suoran lennon turistissa kestin aikuisesti. Lentokonetyyppi ikäväkyllä oli vaihtunut Airbussin 319:sta ahtaaseen Embraer 190ksi. Koska menomatkalla tarjoiltu välipala jätti toivomisen varaa, oli mulla paluussa omat eväät.

Ensimmäisen elokuuta juhlistin vehnäoluella siis Weizenbier mit Hefe.

Yhden kommelluksen itselleni aiheutin, kun matkalaukkuni avain majapaikkaan unohtui. Ensin sadattelin, mutta lennolla välähti, että Helsinki- Vantaan lentoaseman ” Baggage Lost and Never Found” osastollahan on satoja avaimia ja mulla lentovirkailijan otteet. Sinne. Onnekseni työvuorossa oli pari vanhempaa virkailijaa, jotka tunsin ja he minut muistivat. Ei siinä kauaa nenä tutissut, kun lukko aukesi. Kiitos kolleegat.

Yhden nastan lausahduksen kuulin: ” Ich weiss, dass ich ueber meine Verhältnisse lebe, aber immer noch unter meine Niveau.”