Posts Tagged ‘kirpputori’
Kevennys
Posted 15.01.2013
on:- In: Elämää
- Jätä kommentti
Tähän aikaan vuodesta kevennys yleisemmin tarkoittanee elopainon kilojen karistamista, keveämpää ruokavaliota ja painonhallintaa.
Itselläni uusi, radikaali & toimiva painonhallinta alkoi jo loppukesällä 2012, joten se siitä.
Marraskuussa kirjoitin aktiivista kirpputori- lauantaista, jonka ystävättäreni I:n kanssa toteutimme. Se oli työläs, raskas ja lähes turha, koska ostajamassoista huolimatta varsinaista kauppaa syntyi vaatimattomasti. Toisaalta likkakaverin kanssa yhdessä tekeminen oli kivaa.
Roudasin suurimman osan kirpputorin artikkeleista takaisin kotiin ja olin helisemässä nyssyköitteni kanssa. Joulun alla mieleeni välähti Pelastatusarmeijan joulupadat. Painaviakin tavaroita oli sen verran paljon, että pyysin armeijalaisia noutamaan tavarat ja vaatteet, mutta niin yksinkertaista se ei ollut.
Noutoajaksi minulle vahvistettiin vasta tämä 15.1.2013. Luonnollisesti sovitin kuluneen kuukauden aikana kaikki vaatekappaleet aivan varma ollakseni, että niistä luopua haluan. Kolme kudetta päätin pitää.
Tänään sovitusti saapui Pelastusarmeijan pakettiauto ja kaksi riuskaa miestä, jotka kevensivät sieluani & kotiani paljosta ylimääräisestä.
Eläköön kierrätys!
Kirpputorilla
Posted 12.11.2012
on:- In: Elämää
- Jätä kommentti
Kaikki alkoi jo syyskuussa, kun tein nettivarauksen Valtteri- kirpputorille, mutta ajatus toripäivästä on muhinut ystävättäreni I:n ja omassa mielessäni jo pitkään. Jokaisen teon esi-isä on ajatus.
Bulille tämä tiesi useita kilometrejä, kun ensin myyntiin tarkoitetut tavarat Lauttasaaresta hyvissä ajoin noudin. Päälle omat Kannelmäen tallista, joka putkiremppaevakko- ajan varastonani toimii. Kuorman päälle nakkasin kevyen jakkarinkin kuin varmistaakseni, ettei koko aikaa seistä tarvitsisi. Tunnustan, että kuormaus oli hengenvaarallinen, koska pahimmassa tapauksessa äkkijarruksen sattuessa tiesmitä olisi takapenkiltä päälle lentänyt.
Vallilan makasiinit, jossa Valtteri toimii on maamme suurin ympärivuotinen kirpputori. Uutisissa kuitenkin kerrotaan, että toiminta siellä on loppumassa. Me likat kerkesimme kuitenkin kokea reippaan, raskaankin kirpparipäivän eväineen kaikkineen.
Treffit ystävättäreni I:n kanssa oli lauantai- aamuksi sovittu kello seitsemäksi makasiinien oville, jolloin sai alkaa purkaa. Purkamista häiritsi ensimmäisten kiinnostuneiden paikalle ilmestyminen samaan aikaan. Mahtoivatko olla jobbareita, jälleenmyyjiä, en tiedä. Heitä kiinnosti korut ja merkkivaatteet, joista Hilfiger nimeltäkin mainittiin. Yksi pöytä ja yksi vaaterekki jaettavaksi oli liian vähän myyntitilaa, mutta sovussa pärjäsimme. Käsittämätöntä mitä kaikkea ylimääräistä vuosien varrella kertyy. Painolastia, jonka keventäminen tekee henkisestikin hyvää.
Hulinat kestivät klo 07.00- 15.00 eikä pidä miettiä, milloin aamuyöllä piti kotona valmistautua.
Kaikenkielistä yleisöä oli valtavasti, mutta varsinaista kauppaa syntyi vaatimattomasti, joten päivän päätteeksi Buli yhdessä jälleen kuormattiin. Suuresti ihmettelin, kun lähes ilmaisista tuotteista tinkiminen meni överiin.
Kiitos I reilusta seurasta. Ollaan molemmat yhtä kokemusta rikkaammat, mutta siis huhuh.